Raanujärven reissu oli ja meni... tälläkin kertaa jätettiin vielä kalat kasvamaan. Muutama tärppi oli mutta kun ei pysy kiinni niin ei pysy.

Sorsarokkikin oli ja meni... Ei ollu sorsia, vettä eikä metsästäjiä. Muutama sorsa saatiin mutta viime vuoden tapaisesta lennosta ei ollut tietoakaan. Minne lie sorsat kadonneet.

Syksyn toistaiseksi paras reissu tuli tehtyä kuitenkin eilen ja se suuntautui tuohon "takapihalle". Meidät muilutettiin autolla ampumaradan laidalle josta lähdettiin käveleen metsän läpi kotia kohti. Alku oli hiljaista kuten odottaa saattoi, alueella ei nimittäin ole metsälintuja tullu nähtyä vähään aikaan. Mustikoita oli jonku verran ja niitä tulikin syötyä Ruutin järsiessä milloin oksaa ja milloin käpyä. Vajaan kilometrin kävelyn jälkeen saavuttiin erään kuusikon laitaan Ruutin vetäessä joukkoa.

Kaksjalkaisten päästyä metsän reunaan, jonkunverran meidän vasemmalta puolelta nousi siivilleen tod. näk. pari teertä. Ruuti kuuli äänet ja ampui suttina äänien suuntaan. Siellä se sitten pyöri hetken kunnes todennäköisesti löysin paikan jossa linnut oli kuljailleet ja merkkasi paikan parilla haukulla. Lintuja tuskin oli enää maisemissa mutta sama se. Oli mahtava huomata että kun Ruuti ensimmäisen kerran eläessään kuuli linnun lähtevän, se tiesi (ainakin suurinpiirtein) mitä tehdä. Paluumatkalla pölläytettiin vielä parit pikkulinnut ilmaan ja sitten oltiinkin jo kotona.

Samana iltana kuultiin erään hirvimiehen löytäneen 2 teeripoikuetta tästä lähistöltä... Niitä lähdetään katsomaan kun sopiva rako löytyy.

Tänään Ruuti on tasan 15vk ja puntari näyttää nyt n. 5,8kg. Korkeutta ei olla mitattu mutta näppituntumalta se on jossain 30 - 40 välissä :)