Lauantain tapahtumat on nyt ollu ja menny ja nyt katotaan taas ja vain eteenpäin. Suunniteltiin että tänään(=sunnuntai) täytyy saada onnistumisia alle josta on sitten hyvä jatkaa kohti uusia seikkailuja. Niinpä sunnuntaina tehtiin pieni kävelyretki lähimettiin jonka aikana "varmistutaan" siitä että tästä lähtien meitä kiinnostaa vain linnut.

Kävelyretki onnistui hyvin. Ensiksi löytyi akkateeri joka istahti puuhun reilun 100m päähän koirasta. Ruuti löysi tuon aika helposti mutta haukkua tämä yksilö ei kestänyt. Hieman tämän jälkeen alkoi n. 200m päässä tosi hyvä haukku. Kävelin hissukseen lähemmäksi ja noin 50m päästä kattelin Ruutin möykytystä. Haukku kesti n. 15 min jonka jälkeen ukkoteeri karkkosi kun yritin liian lähelle. Harmi kun en älynnyt laskeskella haukkutiheyksiä ollenkaan mutta "mutu-tuntumalta" se oli Ruutin tähänasisista haukuista yks parhaista.

Tuosta sitten jatkettiin matkaa kohti kotia ja mikä parasta... jäniksiä ei enää haukuttu :) Kotimettästä sitten löydettiin "yllättäen" fasaaneja joista haukkuun jäi tämän vuoden fasaanikukko. Annoin Ruutin haukkua jonkun aikaa, ehkä 15min, jonka jälkeen pudotin linnun piekkarilla. Suolistuksen ajaksi otin Ruutin kiinni jotta tämä ei karkais muitten lintujen perään... Nyt sitten maistui sydän ja keuhkot kun ne aiemmin jäi syömättä. Tuskin tuolla mitään merkitystä sen kummemmin on mutta koiran omistajaa moinen lämmitti kummasti :)

Tämän päivän ohjelma oli puolessa välissä, käytännön harjoitukset oli tehty mutta teoria-osuudet oli vielä edessä. Illalla lapset kaivoi jostain metsästäjän opas-kirjan josta Ruutille vielä näytettiin että minkälaisista otuksista me ollaan kiinnostuneita. Koirathan ei (onneksi) osaa puhua mutta selvästi olin näkevinään nyökkäyksen -> asia ymmärretty.

Sitten oli saunaa, iltapalaa yms arkiaskaretta jonka jälkeen katsottiin elokuva, Pyyntiretkiä suurille kairoille. Tässä loistavassa elokuvassa seurataan kahden pohjiksen linnustusta Kessin ja Värtsärin erämaassa. Tämän jälkeen olikin mukavaa kömpiä sänkyyn miettimään että millähän konstilla sitä saisi järkättyä aikaa, jotta itsekin pääsisi kulkemaan tuollaisiin maisemiin... Luultavasti Ruutilla oli samankaltaiset ajatukset.