Hallamaan blogi‎ > ‎

Mahdoton menestys

lähettänyt Sakke Suuri 11.12.2013 klo 1.37

Hirvikoirapuolella voi joskus olla sellainen "ongelma" koirien kanssa että niitä ei saa haukulta pois. Viheliäinen homma varsinkin jos jahtimaat on kauempana kotoa. En muista että oisin kuullu vastaavasta ongelmasta lintukoiran kanssa... eilen piti tähänkin törmätä.

Kävimä Ruutin kanssa pikkumutka kävelemässä jonka tarkotus oli hieman tasata virtapiikkejä. Kotipihalla sitten löysäsin kaverin irti. Suunnitelmissa oli tehä yhessä lumitöitä ja muuta arkiaskaretta. No Ruutia ei lumityöt kiinnostanu vaan hän paino sutena mettään jossa tiesi fasaanien asustelevan. Hetken päästä haukku alkoiki... Sielläpä haukkukoot.

Touhuttiin poikien kans pihalla niitä näitä jonka jälkeen "hiippailtiin" haukulle. Nämä tämän vuoden fasaanit on niin onnettoman kesyjä ettei ne välttämättä lähe haukusta vaikka kaatais puun alta. Haukkupuusta löytyi 4(!) fasaania, 1 kana & 3 kukkoa). Linnut istui hieman kenollaan olevassa kuusessa ja siinä pysyivät vaikka puun alla oli vilinää kuin murkkupesässä konsanaan. Jokatapauksessa haukku oli nyt todettu ja Ruuti voitiin jättää työmaalle.

Jossain vaiheessa iltaa oli saunaan meno aika. Ennen saunaa ajattelin hakea Ruutin kotia jottei tämä vaan eksyisi pahoille teille. Kun menin haukulle niin huomasin heti ettei Ruutilla ollu mielessäkään jättää näin hyvää haukkua kesken. Olipa viheliäinen tilanne... Koira haukkuu lintua ja se pitäis saada haukulta pois. Kuttuminen ei auta ja koira ei päästä lähelle :( Niinpä "annoin" Ruutille lisää haukkuaikaa saunavuoron verran.

Saunan jälkeen korkkasin Snellmannin nakkipaketin josta otin nakin ittelle ja yhen Ruutille -> Takas haukulle. Oman nakkini söin kävelymatkalla ja vaikkei matka pitkä ollukkaan nii jouduin verottamaan myös Piikan "palkasta" :) Haukulla kävi selväksi että nälkä ei ole tai sitten puoliksi purtu nakki ei vain kiinnosta, eikä edelleenkään anna ottaa kiinni. Tässä vaiheessa alkoi homma jo tympäseen sen verran että ihan kostoksi söin sen toisenki nakin ja kerroin kyllä ihan ääneen että kuinka hyvää se oli...

Kello oli tässä vaiheessa n. 9 illalla ja mestareiden liigan matsi painoi päälle. Nyt oli aika potkia linnut liikkeelle. Kunnon täräytys koivuun. Toinen. kolmas... niin vain lopulta ne hyppäs siivilleen ja pörähtelivät kukin minnekin. Valitettavasti ainakin yksi niistä jäi parinkymmenen metrin päähän joten Ruutilla oli helppo tehtävä vaihtaa haukkupuuta. Yritin kuttua ja maanitella vaikka millä ihme äänillä mutta mikään ei auttanu. Nyt alko menee hermot ja ilmotinki Ruutille että tänä yönä saat sitten nukkua ulkona.

Kotia päästyäni oli pahin känkkäränkkä-kuuri vaihtunu huoleksi. Niinpä hain oman saunatakkini ja laitoin sen terassille ulko-oven eteen. Asettelin sen vielä niin että kuistin ikkunasta pystyin "vakoilemaan" mikäli kaveri oli heittäny leikin kesken ja tullut takas kotia. Siinäpä se loppuilta sitten menikin rampatessa tietokoneen ja kuistin väliä. Välillä kuuntelin ovelta että vieläkö haukku kuuluu, välillä kuului ja välillä ei. Kun haukkua ei kuulunu niin yritin pillillä kuttua Ruutia kotia -> ilmeisesti Ruuti ajatteli minun olevan vielä leikissä mukana ja aloitti haukun uudelleen :D

Tarinan onnellinen loppu koitit n. varttia vaille 12 kun kuulin naapurissa koirien haukkuvan. Kävelin pihalle ja jouluvalojen loisteessa näin Ruutin seisovan mietteissään pihan reunalla, "tulenko kotia vaikka minulle selvästi on suututtu". Onneksi luottamus kuitenki voitti ja niin oltiin taas parhaita kavereita :) Sisälle päästyä vetastiin vielä kummatki nakit mieheen ja painuttiin pehkuihin. Olipa haukku.

Comments