Tip tap tip tap. Tänään alko Ruutilla juoksu. Pitkäänhän tuo ootatutti kun viime vuonna juoksu alkoi jo tammikuun puolen välin jälkeen. Eipä kuitenkaan valiteta koska toivottavasti tämä tarkottaa samalla sitä että syksyn juoksu siirtyy vastaavasti parisen kuukautta etiäpäin. Toiveissa olis päästä käymään joissaki kokeissa heti alkukaudesta, kenties jossain vähän kauempanakin.

Tosiaan juoksu laitto jäihin reissun Rovaniemen päänäyttelyihin. Ruutin kans on kateltu tulevia näyttelyitä ja näyttäs siltä että yritetään ajoittaa huippukunto Kemin näyttelyihin jotka on keski-kesällä. Siitähän ei sitten enää ookaan ku kuukausi jahtikauden avajaisiin. Äkkiä se aika vain mennee...

Viikonloppuna sattu naapurin pojalle yks hauska juttu joka tuo 9 vuoden takaiset muistot mieleen. Oltiin silloin merellä pilkkimissä suur-ahvenia. Poikkeuksellisesti tuolloin ei suurta kalaa kuitenkaan saatu eikä pienemmätkään ollu oikein nälissään. Mitä nyt säälistä silloin tällöin kävivät toukkaa tökkäämässä. No, mie olin kuitenkin saanut työpaikalta uuden kännykän jossa oli radio. Istuskelin pilkkijakkaran päällä ja tähysin päin aurinkoa, napit korvissa radiota kuunnellen. Yhtäkkiä kala tärppäsi! Kumarruin hieman, tartuin kiinni siimasta kun LOMPS! Sinne meni, napit jäi kyllä edelleen korvaan mutta radio/kännykkä oli bon voyage. Sen kalan muuten sain, oiskaan ollu sormen mittanen ahven :) Oli kyllä niin huonoa tuuria että... vai oliko?

Nimittäin viikonloppuna naapurin kloppi oli pilkkimässä jossainpäin Ylitorniota. Tällä kertaa ei kuulemma radiota kuunneltu mutta noksu oli kuitenkin haalarin rintataskussa, "siinä hollilla". Muistaakseni tälläki kertaa oli kala tärppäny ja kaverin konseptit oli levinny siihen malliin että lopputulema oli sama kuin allekirjoittaneella 9v. sitten. Heh, on se uuno!

Tapahtumat herättää suuria kysymyksiä... Miks kalat(erityisesti ahvenet) kerää puhelimia henkensa kaupalla ja ovatko ne tosiaan niin laatutietoisia että niille kelpaa vain Noksut?

T: Rautu-Sakari