Tapahtumarikas vkloppu takana. Lauantaina emännöitiin synttärijuhlia, ohjelmassa oli kakkukahvia ja sitten taas kakkua ja kahvia. Perusteellisen tankkauksen jälkeen koitti viimein sateen nuhruinen sunnuntai-aamu, jahtipäivä. Lähdettiin Ruutin kans liikkeelle ennen auringon nousua tietopaikalle, jossa ollaan tällä syksylle käyty useampaan kertaan ja josta on aina löydetty haukuttavaa. Eikä tullu tyhjää reissua nytkään...

Kerettiin autolta vajaa 500 metriä kun haukku kajahti ilmoille... Minä innokkaasti tutkaa katseleen että missä koira tarkallaan luuraa. Eihän se missä luurannut vaan kiiti tuhatta ja sataa jäniksen perässä. Ajo ei onneks kauaa kestäny ja sain Ruutin pillillä ensimmäiseltä "hukalta" pois. Matka jatkui hissukseen kunnes yhtäkkiä kiivas haukku alkoi uudelleen, nyt tutkaa ei tarvinnut katsoa... jänishän siellä taas. Tällä kertaa ajo meni pidemmälle mutta onneks Ruuti hukkas jäniksen ennenkuin kerkes vilkkaalle tielle. Tämä kuitenkin säikäytti sen verran että päätin ottaa suunnan autolle. Autolle tullessa törmättiin vielä 2 jänikseen, eli löydettiin tuolla yhdellä reissulla 4 jänistä!

Kotia päästyä tutkailtiin kalenterista sopivia ajokokeita. Lohiajot oli kerenny jo tälle vuodelle mennä joten jotain muuta pitäis keksiä. Onneks saatiin kyyti tuohon vähän matkan päähän josta sitten käveltäis kotia. Eikä keretty kauaa kävellä kuin ensimmäinen lintu löydettiin. Pitkään sitä haettiin mutta ilmeisesti ei se ei jäänyt samoihin maisemiin. Pian tämän jälkeen löydettiin akka teeri mutta haukkuun ei halunnut sekään. Loppumatkasta Ruuti löysi vielä "pommikoneen" kokoisen meton joka piti henkensä sekin.

Vaikka sunnuntaina löydettin 4 jänistä ja 3 lintua, oli lintumiehen keitto kasvispainotteinen, tälläkin kertaa.

Maanataina päätettiin tehdä poikkeus ja lähteä peräkkäisenä päivänä käymään mettällä. Metolta pitäis saada revanssi.

Käveltiin suunnilleen sama reitti(mutta eri suuntaan) kuin sunnuntaina mutta linnut pysyi piilossa. Lopuksi päätettiin tehdä vielä pieni koukku ennenkuin soitettais auto hakemaan. Lähestyttiin hyväksi havaittua lintupaikkaa kun Ruuti lähti tekeen hakulenkkiään. Seurasin hakua tutkasta ja huomasin Ruutin menevän juuri siitä mistä linnut on aiemmin yllätetty. Haukku voisi alkaa hetkellä millä hyvänsä...

Ja niin se alkoi. Pari askelta kerkesin innostuksissani jo ottaa ennenkuin vilkaisin tutkaan. Jänis! Otin samantien puhelun ja tilasin mittariauton hakeen meidät kotia. Puhelun aikana kuuntelin toisella korvalla Ruutin komeaa ajoa, tästä sais isännän ajokoirakin ottaa mallia. Mettäkoneen uraa pitkin lompsiessa tulin kohtaan jonka Ruuti oli ajon aikana ylittäny. Katsoin tutkasta tarkan kohdan ja aloin katselemaan näkyiskö jälkiä. Komeat jäljet löytyikin, tuskin oli edes mullikka. Eli tälläkertaa ajossa olikin hirvi :)

Sanotaan Pohjisten olevan "kaiken viljan koiria". Pakkokait se on uskoa :)