Oli synkkä ja myrskyinen yö. Kello oli laitettu soimaan puoli 7 mutta uni loppui jo tuntia aiemmin. Eli aikaa oli laittaa kaikki valmiiksi koetta varten, kaffet, nisut, kompassi, kiikarit jne. Lopulta kello löi vähän yli seittemän ja oli aika suunnistaa koepaikalle. Koepaikalla joima kahvit, tarkastettiin koiran paperit sekä odoteltiin kaikkien kisailijoiden saapuvan paikalle. Sitten oli maastojen arvonta jossa me (1. ilmottautuja) päästiin vetämään ensin oma maa. Niin maat arvottiin ja kukin lähti taivaltaan omille mailleen. Tähän asti kaikki menikin oikein hyvin...

Koepaikka sijaitsi Sompujärventien varrella, Kivaloilla. Lämpötila oli nollassa ja puissa oli aika lailla tykkylunta. Heikko tuuli kävi etelästä päin.  Ruuti löysättiin klo 9. Heti maahan noustessa löydettiin vanhat teeren jäljet, hyvältä näyttää mietin itekseni. Teeren jälkiä enemmän tuossa vaiheessa ilahdutti se ettei muuan töpöhäntäisestä kasvissyöjästä ollut tässä vaiheessa havaintoja, ei minkäänlaisia jälkiäkään. Ruuti lähti ensimmäiselle hakulenkilleen. Hakulenkki kesti aika tovin ja noin 20 min päästä Ruuti tuli luokse ja päästiin jatkamaan eteenpäin. Käveltiin eteenpäin jonkin matkaa. Kävellessä törmättiin Ruutin jälkiin jossa oltiin seurailtu tuoreelta näyttävää jäniksen jälkeä. Pelkokerroin alkoi kasvamaan...

Ruutia ei näkynyt missään joten jäimä ootteleen koiraa. Niin siinä ooteltiin n. 30 min mutta koirasta ei saatu minkäänlaista vihiä(*). Tuossa vaiheessa kutsuin Ruutia ensimmäisen kerran pillillä, vailla tulosta. Tämän jälkeen siirryttiin viereisen mäen päälle josta voitaisiin kuulla paremmin jos Ruuti haukkuu vaaran/mäen toisella puolella. Mitään ei kuitenkaan kuultu eikä Ruuti tullut vaikka pillitin sen minkä kerkesin.

Tilanne oli hankala. Mihinkään tiettyyn suuntaan ei oikein osattu lähtä kävelemään koska koiran suunnasta ei ollu tietoa. Niinpä siinä mäen harjalla liikuskeltiin ja mie koetin pillillä saada koiran palaamaan. Eipä vaan tullut ja niin tunti tuli täyteen mikä tarkoitti että Ruuti oli suljettu kisasta. Turha varmaan erikseen mainita kuinka vi***ti ja harmitti yhtäaikaa. Ei ehkä niinkään se että Ruuti suljettiin kokeesta vaan se ettei oikeasti keretty ees yrittää.

Tutka näytti koiran olevan meistä 900m suoraan itään. Käveltiin hieman lähemmäs n. 500m päähän josta pillittämällä sain Ruutin pois. Sitten olikin jäljellä enää kotimatka.

Mitä tapahtui? Ei voi tietää mutta arvatahan aina voi. Todennäköisesti kävi niin että Ruuti seuras niitä tuoreita jäniksen jälkiä niin kauas ettei me enää kuultu kun jänis löytyi. *) Jossain vaiheessa käveltäessä tuomari kuuli muutaman haukahduksen jostain kauempaa. Itekin kuulin sivukorvalla nuo mutta haukku kerkesi jo loppua ennenkuin pysähdyin ja aloin tarkemmin kuuntelemaan. Ääni tuntui kuitenkin kuuluvan niin kaukaa etten uskonut sen olevan Ruuti. Nyt jälkikäteen voi olettaa että nuo haukahdukset oli nimenomaan Ruutilta. Luminen mettä ja huono tuuli teki meille temput. Kyllähän Ruutin olis pitäny tunnin sisällä tulla meitä morjestamaan mutta ilmeisesti hälläkin oli näytönhalut niin kovat ettei malttanu tulla välillä "työmaalta" pois

Ennen koetta asetettiin tällaiset tavoitteet: "Odotan että ei jäätäis pelkästään hakupisteille ja toivon että jäniksiin ei törmättäisi. Jos nämä kaks toteutuis niin illanpäälle vois ottaa pikku glökit"

Niin ne illaksi suunnitellut glökijuhlat vaihtui oluen lipittelyyn. Eipä siinä, hyväähän se oli sekin ;) "Surujuhlan" täydensi velipojan koiran totaalinen epäonnistuminen omassa hirvenhaukkukokeessa... Ei ollu meän päivä ei.